Näkyvyyttä pimeyteen


Mihin tämä aika tosiaankaan menee... Se on jo lokakuu ja lauluhan jatkuu, että minusta näkee sen. No, ei tässä nyt kovin paljon ole tullut muututtua 😊, ei edes kilot ole karisseet, vaikka Hulan kanssa joka päivä talsitaan useampi kilometri. 

Syyskuun 22. päivä oli sitten viimeinen kerta, kun tuli käytyä mökillä saunomassa ja järvessä kastautumassa. Vesi oli +14 -asteista. Ei siellä pitempään tarennut uida. 

 On sitä saatu valmistakin aikaan; tein kaksi heijastinpipoa Perfect Reflect -langasta. Ohje oli vyötteessä. Toinen on minulle ja toinen miehen tyttärelle. Nyt on turvallista lenkittää koiraa - tai ainakin vähän turvallisempaa. Pipot on neulottu puikoilla numero 6 ja tupsut on tehty langoista, joista olen tehnyt aikaisemmin omalle tyttärelle pipon ja kaulahuivin. Yhteen pipoon meni se kerä lankaa eli 100 grammaa. Tupsua ei olisi muuten tullut, mutta onneksi oli vanhoja lankoja jemmassa.

Tänä iltana jatkuu "Villisti virkaten" kansalaisopiston kurssi. Lappuja on syntynyt jo yli 30, vielä pitäisi keksiä, mitä näistä loppujen lopuksi tekisi!
Mukavaa lokakuuta toivotellen
Pami

Kommentit

  1. Reippaat pipot, kelpaa niillä ulkoilla, näkyä ja pysyä lämpimänä.

    VastaaPoista
  2. Hyvä, että näkyy. Pimeys on välillä aika mustaa.
    Nuo palat on aika jännänmuotoisia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit